Akreditasaun Institusionál

Ajénsia Nasional ba Avaliasaun no Akreditasaun Akadémika (ANAAA) Nudar Ajénsia reguladór ba avaliasaun no akreditasaun ba ensinu superior iha Timor-Leste, ANAAA nia papél mak atu regula no hala’o Akreditasaun Institusionál no Akreditasaun Programátiku ba kursu sira ne’ebé fornése iha Instituisaun Ensinu Superior (IES) ne’ebé akredita tiha ona.

Akreditasaun Institusionál hanesan pasu primeiru hodi garánte kualidade husi instituisaun ensinu superior ida. Iha prosesu akreditasaun institusionál, ANAAA sei avalia ba aspetu jerál maibé pertinente tebes hodi instituisaun ida tenke kumpre hanesan rekizitu mínimu.

Hafoin Instituisaun ida hetan ona akreditasaun institusionál mak foin elegível hodi hakat ba pasu tuir mai hanesan Akreditasaun Programátiku ba ninia programa estudu ne’ebé fornese. Kada tinan, IES ne’ebé akreditadu tiha ona (IESA) tenke fornese relatóriu progresu hodi kumpri nafatin padraun no rekizitu husi ANAAA.

Akreditasaun Institusionál hanesan ezijensia ida husi governu liu husi ANAAA hodi halo avaliasaun no akreditasaun ba instituisaun ensinu superior sira iha Timor-Leste. Karik iha instituisaun ensinu superior ne’ebé jere husi instituisaun internasionál mós tenke ezerse tuir padraun ka rekizitu husi ANAAA.

Istória Akreditasaun iha Timor-Leste

Istória akreditasaun iha Timor-Leste, hahu’u iha tinan 2007/2008 ne’ebé sai hanesan inisiativu husi Ministeriu Edukasaun & Kultura (IV Governo Konstitusional) ne’ebé hetan mós apoiu husi Banku Mundial liu husi projeitu ESSP (Educational Sector Support Project). Iha momento ne’eba, Ministeriu Edukasaun & Kultura hahu’u estabelese orgaun kompetente ida iha Ministériu Edukasaun & Kultura hodi regula kona-ba kualidade akadémiku ba ensinu superior. Orgaun kompetente ida ne’e mak hamnaran ‘Komisaun Nasional ba Avaliasaun & Akreditasaun Akademika’ ka National Commission for Academic Assessment and Accreditation (NCAAA) ne’ebé estabelese iha fulan Janeiru, tinan 2010.  Maibé, ho razaun juridiku, iha fulan Dezembru 2010, NCAAA troka naran sai ANAAA ka Ajénsia Nasional ba Avaliasaun & Akreditasaun Akademiku ho ninia Dekretu Lei No. 21/2010, 1 de Dezembro.

Akreditasaun Inisiál

Akreditasaun dahuluk ka akreditasaun institusional sikulu dahuluk iha tinan 2008/2009 koñesidu mós ho termu ‘Akreditasaun Inisial’ tanba hahu’u ba dala uluk iha Timor-Leste no IES hotu-hotu iha obrigasaun atu kumpri ba prosesu refere hanesan haktuir iha lei ne’ebé vigor.

IES ne’ebé existe até tinan 2007 iha nain 34 ka liu, maibé IES hirak ne’ebé tuir prosesu akreditasaun inisial iha tinan 2008 iha nain 24 deit. Iha tinan 2008, husi IES nain 24 ne’ebé tuir prosesu avaliasaun akreditasaun inisial, iha nain 7 deit mak passa (UNTL, DIT, IOB, ICR, ISC, ICFP, no ETICA) on 4 mak iha faze probatoriu (UNPAZ, IPDC, UNDIL no UNITAL). Iha tinan 2009 iha re-avaliasaun ba IES sira ne’ebé iha faze probatoriu, husi ne’e UNPAZ no IPDC hetan akreditasaun, maibé UNDIL no UNITAL nafatin iha faze probatóriu. Iha tinan 2013, ANAAA ne’ebé harii tiha ona, hahu hala’o re-avaliasaun akreditasaun inisial ba UNDIL no UNITAL ba ronda datoluk (terceira ronda) ne’ebé resulta UNDIL no UNITAL hetan duni akreditasaun inisial ho valor ne’ebé diak los; 92,88%.

 Lalaok Akreditasaun iha Timor-Leste:

Iha tinan 2015, ANAAA hala’o avaliasaun ba akreditasaun institusional sikulu daruak ba IESA 8. Sikulu ida vale ba tinan 5. Avaliasaun sikulu daruak hala’o deit ba IESA sira ne’ebé hetan akreditasaun iha tinan 2008/2009 mak hanesan; UNTL, IOB, DIT, ICR, ISC, ICFP, UNPAZ, no IPDC), exépsional ba ETICA tanba ETICA upgrade tiha ona ba East Timor Coffee Institute (ETCI) iha tinan 2013/2014.

Iha tinan 2019, ANAAA hala’o tan avaliasaun ba akreditasaun sikulu daruak ba IESA 3, mak hanesan ETCI, UNDIL, UNITAL. Iha tinan ne’ebé hanesan, ANAAA hala’o mos avaliasaun akreditasaun institusional ba sikulu dahuluk ba IES foun nain 3, mak hanesan ISFIT, IFFS, no ICS. Avaliasaun ida ne’e rezulta ICS hela iha faze probatoriu ba tinan 1, no sei tuir fila fali proses re-avaliasaun iha tinan 2020.

  1. Akreditasaun Institusionál:

Saida mak akreditasaun institusionál?

  • Prosesu Akreditasaun ne’ebé foku ba kualidade instituisaun hanesan entidade jeral ida;
  • Kriteria ne’ebé tenke kumpri mak hanesan; Misaun & Vizaun instituisaun ninian, Estrutura governasaun, & Jestaun Adimistrativu, Programa Akademiku, Kuríkulu, Pesoal hanorin sira, Rekúrsu Aprendizajen (Bibliotéka, laboratóriu no teknolojia edukasaun), Propriedade no Rekúrsu Finanseiru;
  • Avaliasaun sempre hala’o husi entidade garantia kualidade externa hanesan ANAAA;
  • Válidu ba tinan 5 ba sikulu ida. Durante tinan 5 nia laran, instituisaun ida tenke submete relatório progrésu anuál. Karik la submete relatório refere iha tinan 2 tutuir malu sei hetan sansaun retira ninia status ba akreditasaun.

Kritériu ba avaliasaun akreditasaun institusional mak hanesan tuir mai:

  1. Vizaun & Misaun Institusional
  2. Estrutura governasaun & Jestaun Administratívu
  3. Programa Akadémiku
  4. Kuríkulu
  5. Pesoal hanorin
  6. Rekursu Aprendizajen (Biblioteka & Laboratoriu)
  7. Propriedade
  8. Finansas

Padraun ba Akreditasaun Institusional

  1. Padraun: Objetivu, Planu, no Efetividade
  2. Padraun: Programa Edukasionál
  3. Padraun: Edukasionál no Servisu Suporta Estudante
  4. Padraun: Prosesu Administratívu

Hare husi kontestu Timor-Leste ne’ebé hanesan rai kiik no foin hahu proses akreditasaun iha nível ensinu superior, iha momento neba, peritu sira hanoin katak diak liu hahu uluk akreditasaun institusional hanesan prosesu inisial ida tanba ho rai ne’ebé kiik no numeru IES ne’ebé sei oituan, fasil atu jere no razaun seluk mak tanba instituisaun hirak ne’e harii ho programa estudu ne’ebé lao tiha ona ho numeru estudante ne’ebé barak. Hafoin prosesu akreditasaun iha nível institusional estabelese didiak ona mak sei hala’o akreditasaun programatiku atu foku liu ba programa estudu sira.